22. lokakuuta 2012

Plastic

Olen tässä lähipäivinä miettinyt sitä kuinka naiset tykkäävät tai jopa rakastavat feikkiä. Useimmiten tämä muovinen lisä tai joku muu liittyy siihen että saadaan pituutta joko hiuksiin, kynsiin tai ripsiin. Myös kokoa halutaan, tisseihin yms. paikkoihin. Mistä se mahtaa johtua ettei millään jakseta tyytyä siihen mitä on? Itse ainenkin rakastan sitä että näillä pienillä yksityiskohdilla ja lisillä voi lisätä volyymia tukkaan tai saada omat lohkeilevat kökkökynnet pysymään ehjänä ja aamuisin ripsipidennyksien kanssa ei tarvitse kauheasti tuhlata aikaa peilin edessä pällistelyyn. Tällähetkellä mulla itselläni ei oo mitään muuta feikkiä kuin pidennykset tukassa ja nekin ovat tekemässä lähtöä. Tuntuu jopa orvolle ilman! On kauhea olo siitä että olen joutunut luopumaan näistä mukavuuksista hetkeksi aikaa, mutta aina ei voi saada kaikkea mitä halajaa vai miten se sanonta menee. :) Itselleni teki kaikista pahinta luopua niistä rakennekynsistä.. Mutta paikka missä kävin niitä joskus ottamassa oli turhan tyyris opiskelijan lompakolle. Nyt kuitenkin olen vakituisesti töissä Baristana ja onnekseni hyvä ystäväni on alkanut tekemään geelejä. On vain ajankysymys milloin saadaan sovittua aika niiden tekemiselle. Mikä sulle on se lemppari kaunistautumis lisä mistä et ikinä suostuisi luopumaan?

Asiasta kukkaruukkuun. :) En ehtinyt kesällä kirjoittamaan blogiani joten en ole ehtinyt laittamaan parien kuvauksien tuotoksia tänne joten tässä olisi  viellä pari kuvaa kesältä! 

Tässä kuvassa onkin mun ihka ensimmäinen peruukki. Oon ihastunut näihin niiden helppouden takia.. Ei muuta kuin peruukki päähän ja menoksi :D Ei tarvii kauheesti tukasta huolehtia. Tässä mulla onkin pelkästään Lipparin vaatetusta päällä ja Pennagalanin kenkulit :) Sukat on joskus ostettu Antishopista jyväskylästä. Suosittelen :)

Ja tässä hieman erinlaista kuvamatskua minusta. En kovin usein paljastele pintaani mutta tähän haluttiin saada toi mun tatska näkyviin. :) Kävin tosiaan ottamassa tuolla Hair and inc cornerissa Helsingissä tatskani joskus aikoja sitten ja siinä on mulle tärkeän biisin lyriikat. :) (Noisecontrollers - Yellow minute)  

PS: Olen lähdössä Hollantiin lauantaina ja voi olla etten ehdi sitä ennen päivittämään mitään erikoista. Varmasti kirjoitan taas itse tapahtumasta (Thrillogy 2012) ja reissusta nyt ylipäätänsäkkin kaiken mainitsemisen arvoisen. viime vuoden Thrillogy reissun kertomukseni voi löytää täältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti